Luondu ja biras

4.7 - Beahci ja Soahki

Govva
Creative Commons by-nc-sa
Govva: Crusier, Kilde: Wikimedia Commons.
Govva
Creative Commons by-nc-sa
Govva: Orcaborealis, Kilde: Wikimedia Commons.

Beahci (Pinus sylvestris) lea buorre ávnnasmuorra mii adno meastta vaikko masa. Beahceruohttasiin oažžu bihka Ovdalaš áigge go ieža vižže huksenávdnasiid, de válde bárkku eret muhtin ráje beahcemáddagis ja de dikte beazi orrut muhtin jagi ovdal čulle. Dalle lei muora váimmus viidánan nu ahte eanas mátta lei váimmus.

Dakkár muorra ii guohcat. Danne lea beahci maid buorre fanasávnnas. Sámit leat juo doložis leamaš beakkán čeahpes fanasdahkkit. Beahci mii lea njozet šaddan ii guohcat nu jođánit, ja danne adno dat áidestoalppuide. Beahcegáhčči lei dološáigge suoskangummi.

Soahki (Betula pubescens) lea fiinna ávnnasmuorra viessogálvvuide. Soahki lea dat muorra maid sámit leat eanemus geavahan sihke huksen- ja duodjeávnnasin. Earret ieš muora, de geavahuvvo maid sihke beassi ja veattit. Go viežžá ávdnasiid, de vállje muora dan mielde masa galgá adnot. Goahtebeljiide ferte ohcat sogiid ceakko báikkis gos mátta lea sojil šaddan, reahkamielgasiidda soddjilis muora. Bessiid ferte loggut giđđageasi, dalle go lea lanjiáigi.

Soagis sáhttá giđđageasi go urbbit leat luotkaneame váldit máihlli ja das ráhkadit juhkosa. Stuora soagis mas čađamihttu lea 30 cm sáhttá oažžut 10 littara máihlli. Máihlli sáhttá duolddahit dassá coahku sieráhin.