Luondu ja biras

6.4 - Eatnanlagas ozon

Smog nammasaš dálkkádat, ovtta gávpot bajábealde Mexicoas.
Creative Commons by-nc-sa
Smog nammasaš dálkkádat, ovtta gávpot bajábealde Mexicoas.
Govva: Fidel Gonzalez, Kilde: Wikipedia.
Duiska geaidnogalba. Ii leat lohpi vánddardit mohtorfievrruin go lea smog-dálki.
Creative Commons by-nc-sa
Duiska geaidnogalba. Ii leat lohpi vánddardit mohtorfievrruin go lea smog-dálki.
Govva: Federal Ministry of Traffic, Building and Housing, Kilde: Wikipedia.

Ozon stratosfearas

Ozon stratosfearas lea áibbas dárbbašlaš. Ozon gávdno áimmus eatnanalde maid, muhto dábálaččat nu unnán ahte ii leat várálaš. Maŋemus čuođi jagis lea aŋkke eatnanlagas ozon lassánan. Dákkár ozon ii leat sávahahtti ja lea stuora váttisvuohtan muhtin báikkiin gos lea báhkas ja olu áibmonuoskkideapmi, earenoamážit stuora gávpogiin lieggariikkain.

Go lievllalaš orgánalaš ovttastusat (VOC) reagerejit nitrogenoksiiddaiguin beaivvádahkan, de šaddá ozon. Áimmu mielde fievrreduvvojit nuoskkideamit guhkes mátkkiid mat sáhttet daguhit eatnanlagas ozona. Olu nuoskkideamit bohtet Asias Eurohpái ja Davvi-Ameriikii.

Ozon lea mirkkolaš

Ozon lea mirkkolaš buot heakkalaččaide ja šattuide. Olbmuide čuohcá vuoiŋŋahahkii, monemaččaide ja unohastá čalmmiid. Šattuin eastada ozon fotosyntesa ja biepmusjođu, ja nu čuohcá šattuid šaddui. Máŋgga guovllus lea heajut šaddu daguhan vahágiid eanadolliide. Nitrogenoksiidat, hydrokarbonat, bihkkaávdnasat, ozon ja vel eará ávdnasat daguhit suhkkes, mirkkolaš mierkká mii gohčoduvvo smog (smoke + fog.) Dakkár báikkiin lea ozondieđáhus deaŧaleabbo go dálkedieđáhus.

Dutkit álggos dutke riššaoksiida, nitrogenoksiidaid ja ozona, ja daid váikkuhusaid ovttaid ovttaid. Muhto sii leat fuomášan ahte gásat dávjjimusat doibmet ovttas. Go gásat doibmet ovttas, de billistit šattuid vuollegit hivvodagas go dalle go leat sierralaga. Gásat billistit muoraid ja leat daguhan ahte vuovddit leat jápmán oba viidát Gaska-Eurohpás.

Goahccemuorain lea gáhčči birra gohcciid mii galgá várjalit daid. Ozon billista dan gáhčči ja lastamuorain lasttaid. Dat eastada fotosyntesa ja dan sáhttá oaidnit go lasttain ja gohcciin šaddet ruškes dahje čáhppes dielkkut.

Mihtidanstašuvnnat mihtidit eatnanlagas ozona

Norggas leat mihtidanstašuvnnat gos čađat mihtidit eatnanlagas ozona hivvodaga, earret eará Svalbárddas ja Kárášjogas. Eatnanlagas ozon lea hárve davimus guovlluin Davviriikkain, muhto beassážiid áigge 2003as mihtiduvvui eahpedábálaš alla ozonhivvodat Kárášjogas. Geasset seamma jagis lei alimus ozonhivvodat stuora osiin Eurohpás mii lea leamaš logi jahkái. Sivvan dasa lei báhkka geassi. Vuosttaš beivviid miessemánus 2006:as lei alimus ozonhivvodat Davvi-Norggas mii lea mihtiduvvon dan rájes go álge mihtidit 1988:is.