Luondu ja biras

5.1 - Máilmmi viidosaš áššit

Govva
Creative Commons by-nc-sa
Govva: WolfmanSF, Kilde: Wikipedia.
Govva
Creative Commons by-nc-sa
Govva: Haakon S. Krohn, Kilde: Wikipedia.

Jiekŋa stivre tropalaš guovlluid maid ja tropalaš arvevuovddit leat deaŧalaččat maid davviguovlluide.

Jiekŋa ja muohta lea deaŧaleamos beaivvášreflektor eatamis. Eanas oassi, olles 90% beaivváščuovggas máhcahuvvo ruovttoluotta máilmmiávvosii. Danne lea jiekŋa ja muohta deaŧalaš čoaskudanfáktorin. Rabas mearra ja vuovdeeatnamat njammat beaivváščuovgga ja máhcahit dušše 10%. Go jiekŋa suddá, de lieggana eanan, ja dat fas suddada vel eanet jieŋa. Arvevuovddit njammet olu CO2, juoga mii eastada ahte dat lassána áimmus.

Iešguđetlágan dálkkádagat dahket ahte leat máŋggalágan vuovddit máilmmis. Ekváhtora bokte leat arvevuovddit gos arvá unnimusat 2000 mm jagis, ja gos lea dássedis liekkasvuohta, gaskamearalaččat 27 gráda. Badjel bealli dain vuvddiin leat Lulli‑Ameriikkas, 25% Asias ja 18% Afrikas.

Dálkkádatrievdan váikkuha arvevuovdái maid. Arvevuovddit leat hearkkit temperaturmolsašuddamiidda ja jus arveáigi rievddada.

Madagaskar

Madagaskar lea máilmmi njealját stuorimus suolu. Dat lea hui earenoamáš.

Doppe leat alla várit, sáttomeahccelágan eatnamat, prærielágan eatnamat ja arvevuovdi. Dál ii leat šat eambbo 10 proseanta dan arvevuovddis mii doppe lei. Eanas oassi vuovddis lea njáskojuvvon risenbealdduid dihte dahje guohtuneanan. Go vuovdi ii leat šat mii doallá eatnama, de dolvot jogat eatnama merrii. Lagabui 80 proseantta elliin ja šattuin eai gávdno earabáikkiin máilmmis go Madagaskaris. Go vuovdi jávká ja eatnamat rivdet, jávket maid dat hárvves eallit ja šattut mat ellet doppe.