Luondu ja biras

5.3 - Biologalaš girjáivuohta arvevuvddiin

Alit mirko cuoppu.
Creative Commons by-nc-sa
Alit mirko cuoppu.
Govva: Smithsonian’s National Zoo, Kilde: flickr.

Arvevuvddiin lea ealle‑, divre‑ ja šaddoeatnatvuohta mii ii gávdno goste eará ekosystemain eatnamis. Leat várra hui olu máid eai leat vel fuomášan ge. Olu šlájat jávket nuoskkideami geažil, go eatnamat váldojit atnui eanadollui, vuovddit njáskojuvvojit, njuoskaeatnamat goikaduvvojit ja luottat ráhkaduvvojit ruossut rássut; sullii 50 šlája juohke beaivvi. Dutkit árvvoštallet ahte sullii 50 000 šaddošlájat leat jávkan dahje jávkagoahtime go dát čuohtejahki nohká.

Eiseválddit leat bargagoahtán dan ala ahte bisuhit luonddu girjáivuođa. ON doalai konferánssa Brasilas 1992’is gos riikkat šihtte suodjalit biologalaš girjáivuođa. Jagi maŋŋil vuolláičálle 167 riikka dan šiehtadusa. Norga lea okta dain riikkain.

Arvevuovdi lea genabáŋku

Šibihiin mat mis leat ja šattuin máid mii gilvit leat villa fuolkkit arvevuvddiin. Dainnalágiin leat arvevuovddit genabáŋkkut gos genat bissot áimmuin ja sáhttet boahtit ávkin eanadoalus. Boahtte áiggis sáhttá leat ahte fuobmájit šaddošlájaid mat cevzet váttis báikkiin gos dál eai sáhte bargat eanadoaluin eanadilálašvuođaid ja dálkkiid geažil.