Luondu ja biras

7.3 - Birasmirkkot

Birasmirkkuid sáhttá juohkit guovtti váldooassái:

  1. Lossametállat
  2. Bistilis orgánalaš birasmirkkot

Birasmirkkot leat ávdnasat ja ovttastusat máid lunddolaš proseassat eai nagot biđget dahje goit hui unnán nagodit biđget.

Birasmirkkot leat mirkkolaččat dainnalágiin ahte dat daguhit bissovaš mirkovahágiid mat eai šat buorrán. Dat daguhit maid guhkitáiggiváikkuhusaid nugo borasdávddaid, čivganvahágiid ja genehtalaš vahágiid. Vel unna hivvodagažat nai dain ávdnasiin sáhttet billistit birrasa. Eanas birasmirkkot vurkejuvvojit buoidái. Birasmirkkot sáhttet daguhit hormonmoivvi, earenoamážit sohkabealhormonaide.

Árktalaš ráđis leat vihtta bargojoavkku. Okta dain lea Arctic monitoring and Assesment Programme (AMAP) mii goziha birasmirkkuid Árktisas.

Vaikko Árktis lea ráinnas guovlu eará guovlluid ektui, de leat gávdnan birasmirkkuid birrasis ja ekovuogádagain doppe, sihke áimmus, eatnamis, muohttagis ja jieŋas, mearra- ja sáivačázis, lottiin, elliin ja maid olbmuin.

Birasmirkohivvodat lea stuorimus biepmusráidduin mat leat čadnon merrii. Birasmirkkot billistit ealli organismmaid ja daguhit rievdamiid ekovuogádagain mat eai leat sávahahtti.

Eallit mat borret elliid main leat birasmirkkot ožžot ain eanet mirkkuid mat vurkejuvvojit buoidái gorudis, ja nu akkumulerejuvvo (lassána) hivvodat juohke "lađđasis" biepmusráiddus. Šaddoplanktonat mearas ožžot veahá mirkoávdnasiid. Go ealleplanktonat borret šaddoplanktoniid, ožžot dat veahá birasmirkkuid juohke šaddoplanktonas maid borret. Smávva guolit borret ealleplanktoniid, stuorit guolit fas borret smávva guolážiid, eallit borret guliid ja stuorit eallit borret unnit elliid. Elliin mat leat bajimusas biepmusráidduin, nu go njurjuin, jiekŋaguovžžain ja gazzalottiin, čoggojit olu birasmirkkot gorudii.

Biekkat ja mearrarávnnjit johtet viidát ja čoahkkanit dávjá Davvipola guvlui. Dat fievrredit birasmirkkuid Davvi-Amerikas ja Eurohpás, earenoamážit Ruoššas, ja vel Asias nai, árktalaš guovlluide.