Luondu ja biras
Loga eambbo

Exxon Valdez

Govva
Creative Commons by-nc-sa
Govva: ARLIS Reference, Kilde: flickr.
Govva
Creative Commons by-nc-sa
Govva: PH2 POCHE, Kilde: Wikipedia.

Stuorimus oljolihkohisvuohta Ovttastahtton stáhtain dáhpáhuvai njukčamánu 24. beaivvi 1989'is. Maŋábealde gaskaija cohkkui Exxon Valdez davvenuorttabealde Prince William nuori Alaskas.

Fatnasis golggai sullii 38 000 tonna olju merrii, unnán olju eará lihkohisvuođaid ektui. Muhto eai gostege leat váikkuhusaid čuvvon mielde nu dárkilit go doppe. Čorgenbargu álggahuvvui ovttatmanu, muhto garra biekkat ja rávnnjit dolvo oljju johtilit lulásoarjjás. Oanebottas govččai olju 750 km fiervvá, ja maŋŋil viidánii vel eanet. Bistevaš heajos dálkkit dahke čorgenbarggu váttisin. Geahččaledje máŋggaládje oččodit oljju bajás mearas; boaldimiin, mekánalaččat, bassamiin ja kemiijalaččat. Golmma jagis golahedje badjel guokte miljárdda dollára čorgenbargui.

Lihkohisvuohta daguhii stuora vahága. Rehkenastet ahte gaskkal 100 000 ja 300 000 lotti, 2 650 mearračeavrát ja moaddelogi fáhkana jápme dán oljonuoskkideami oktavuođas.

Daid vuosttaš jagiid maŋŋil lihkohisvuođa áice elliid main ledje iešguđetlágan sivat, nu go guolit main váilo oaloldávttit dahje ledje siskkáldas sivat, njurjot main lei vuorri (sivva vuoiŋŋamaččain), lottit mat eai monnen ja eallit mat ledje jávkán oalát.

Gosii 20 jagi maŋŋil ii leat vel elliid lohku boahtán dan dássái go lei ovdal lihkohisvuođa. Muhtin šlájat orrot fas lassánan seamma muddui go ovdal, no go luosat, muhtin skálžžut, vilgesoaivvat goaskin ja hálkalottit. Áhpenjurjot, fáhkanat, mearračeavrát ja muhtin čáhcelottit eai leat lassánan dahje eai leat boahtán ruovttoluotta. Álggos jáhkke ahte diekkár oljolihkohisvuođas leat fáhkka ja oanehitáiggi váikkuhusat, muhto dál oidno ahte leat stuora guhkitáiggi váikkuhusat. Dakkár guhkitáiggi váikkuhusaid eai gávnna dutkit maŋŋil Prestige-fatnasa mii vuojui Spánia mearragáttes jagis 2002.

Exxon Valdez-lihkohisvuođa oktavuođas bođii ovdan ahte ii leat álo dat man olu olju golgá merrii mii mearrida man stuora vahága dat dahká, earenoamážit lottiide. Dat 38 000 tonna olju maid Exxon Valdez manahii merrii gottii 500 000 lotti, muhto go Amoco Cadiz manahii 250 000 tonna oljju merrii Bretagne rittus Frankriikkas, de eai duššan eambbo go 4 500 lotti. Muhtin divrrit mat ellet fiervvás leat hearkkit oljonuoskkideami vuostá. Maŋŋil Amoco Cadiz-oljomanaheami golai gávcci jagi ovdal daid divrriid lohku lei fas seamma go ovdal. Movt dalle Árktalaš guovlluin gos lea galmmas ja gos diekkár divrrit leat áibbas dárbbašlaččat guliide?