Luondu ja biras
Loga eambbo

Rio-konferánsa

Govva
Creative Commons by-nc-sa
Govva: Statsministerens kontor, Kilde: flickr.
Govva
Creative Commons by-nc-sa
Govva: Utenriksdepartementet UD, Kilde: flickr.

Geassemánus 1992'is lágidii ON máilmmiviidosaš konferánssa birrasa ja ovdáneami birra Rios Brasilas. Dat lei dego álgu máilmmiviidosaš birasbargui.

Konferánssas vuolláičállojedje golbma dokumeantta:

Rio-cealkámuš mii definere buot olbmuid rievtti ovdáneapmái, ja ovddasvástádusa ja geatnegasvuođa gáhttet min oktasaš birrasa. Vuođđun dása lea Stockholm-birasjulggaštus 1972is.

  1. Agenda 21 čujuha geainnu movt olahit ceavzilis ovdáneami ja čatná olbmuid buktagiid ja geavaheami ekologalaš rievdamiidda. Dokumeanta sisttisdoallá njuolggadusaid ovdánanbargui. Ráđđehusat galget leat váldoovddasvástideaddjit dán barggus. Báikkálaš eiseválddit, ealáhusat, organisašuvnnat ja ovttaskasolbmot fertejit bargat ovttas.

  2. Dálkkádatkonvenšuvdna lea gaskariikkalaš rámmašiehtadus man mihttomearri lea unnidit CO2 ja eará dálkkádatgásaid. Mainnalágiin ja man olu galge unnidit luoitámušaid galggai mearriduvvot maŋŋil protokoallain. ON:a dálkkádatpanelas lea ovddasvástádus čuovvolit konvenšuvnna.

  3. Konvenšuvdna biologalaš girjáivuođa birra lea gaskkariikkalaš geatnegahtti rámmašiehtadus man mihttomearri lea suodjalit eatnama biologalaš girjáivuođa, sihke eatnanalde, mearas ja sáivačázis, geavahit ekovuogádagaid, šlájaid ja genaid nanaguoddevaččat ja juogadit govttolaččat buriid mat čuvvot genetalaš resurssaid ávkástallamis.

    Riikat mat leat vuolláičállán šiehtadusa leat geatnegahtton ráhkadit našunála strategiijaid ja doaibmaplánaid. Riikat galget earret eará ásahit suddjenguovlluid, vuosttildit vieris šlájaid, seailluhit hearkkes šlájaid ja ovddidit ovttasbarggu eará riikaiguin biologalaš girjáivuođa áššiin. Luonddugirjáivuođaláhka (Naturmangfoldsloven) lea Norgga vuosttaš láhka suddjema ja nanaguoddevaš luonddugeavaheami birra. Lágas deattuhuvvo ahte suddjen ja seailluheapmi galgá addit vejolašvuođa sámi kultuvrii.

Vuovdeprinsihpat leat vuođđun viidáset šiehtadallamiidda. Prinsihpat váldet ovdan olbmuid dárbbuid gáhttet vuvddiid kultuvrralaš ja biraslaš ákkaiguin, ja dárbbuid atnit vuvddiid valljiid ekonomalaš ovdáneapmái.