Luondu ja biras
Loga eambbo

Suvrra arvi ii leat easkkáš fearán

Govva
Creative Commons by-nc-sa
Govva: Bonnie, Kilde: flickr.
Govva
Creative Commons by-nc-sa
Govva: Nino Barbieri, Kilde: Wikimedia Commons.

Suvrra arvi ii leat ođđa nuoskkideapmi. Eŋgelas diehttit fuomášedje juo gasku 1600 jagiin ahte áibmonuoskkideapmi industriijas sáhtii váikkuhit šattuide ja olbmuid dearvvašvuhtii.

Vuosttaš gii namuhii suvrra arvvi ("acid rain") lei eŋgelas kemiijaolmmái Robert Angus Smith 1872'is. Son lei vuosttaš nuoskkideami bearráigeahčči Englánddas ja okta dain vuosttažiin gii čujuhii váttisvuođaid suvrraarvviin. Li lean beare olu beroštupmi su várrehusaide dalle. Čuođi jagi maŋŋil álggahuvvui gaskariikkalaš ovttasbargu mihtidit movt áibmonuoskkideamit fievrreduvvojit miehtá stuora viidodagaid.

Englánda ja eará industriijariikat alidedje fabrihkaid suovvabohcciid ja dainnalágiin čovde industribáikkiid lagasguovllu nuoskkidanváttisvuođaid.

Norggas fuobmáje maid áigá juo ahte eŋgelas industriija nuoskkidii Norgga luonddu. 1881'as čálii muhtun geologa áigečállagis Naturen ahte lei Englándda industriija mii daguhii dan ránes muohttaga maid ledje fuobmán máŋgga guovllus riikkas. Loahpageahčen 1800‑jagiin čájehuvvui ahte guolit jápme jávrriin.

Guollejápmu lassánii, ja 1960‑jagiin ledje nu olu jávrrit Lulli‑Norggas gos guolit jápme ahte dutkit dutkagohte dárkilit suvrra arvvi váikkuhusaid. Dát ášši ii ožžon gaskariikkalaš beroštumi ovdal go sullasaš bohtosiid fuomášedje Ruoŧas, Canadas ja Amerikas loahpas 1960‑jagiin. Easkka 1970‑jagiin dohkkehuvvui dat teoriija ahte suvrra arvi sáhtii daguhan guollejámu ja 1980‑jagiin menestuvai oažžut gaskariikkalaš šiehtadusaid unnidit riššaluoitimiid. Dutkit gávnnahedje ahte eanas oassi suvrra arvvis bođii Englánddas ja lullelis Eurohpás, ja duođaštedje ahte nuoskkideamit sáhttet billistit luonddu guhkkin eret dain báikkiin gos industriija lea.