Luondu ja biras

7.7 - Riššadioksiida (SO2)

Rišša ja nitrogena leat ávdnasat mat leat dábálaččat luonddus ja máid šattut dárbbašit. Muhto go šaddet beare olu diekkár ávdnasat, de šaddá nuoskkideapmin.

Riššadioksiida šaddá go boaldá fossiilaboaldámušaid main lea olu rišša ja go suddada málmma mas lea olu rišša.

Rišša oktan áimmu oksygenain šaddá riššadioksiidan. Gosii visot, 95%, riššanuoskkideamis Norggas boahtá SO2‑luoitámušain eará riikkain ja 5% luoitámušain Norggas. Bealli dain luoitámušain mat luitojuvvojit Norggas boahtá industriijaproseassain, earenoamážit muorra‑, oljo‑ ja metállaindustriijas.

Eanas oassi Eurohpá riššanuoskkideamis boahtá elfápmodoaimmahagain mat liggejuvvojit koalaguin ja maid industriijas, earenoamážit metállasuddadagain. Riššadioksiida luoitámušat leat lassánan dađistaga go dárbu eanet elfápmui lea lassánan ja go leat šaddan eanet industriijadoaimmat.

Deaŧaleamos fáktor árktalaš guovllu suvrudeapmái lea riššadioksiida. Eanas oassi riššahivvodagas mii lea Davvipolaguovllu áimmus boahtá industriijaguovlluin lullelis; sullii 40 % Eurasias, 20 % Davvi‑Amerikas ja olu boahtá maid Kinas. Metállasuddadagat Nikelis, Zapoljarnyjas ja Montsjegorskas Guoládagas ja Norilskas davvioarje Ruoššas leat dat mat luitet eanemus rišša árktalaš guovlluide.

SO2 váikkuhusat:

  • Suvruda eatnama ja čázi
  • Billista šattuid, earenoamážit goahccemuoraid
  • Eanet várra oažžut vuoiŋŋahatdávddaid
  • Billista (borrá) ávdnasiid; geađge‑ ja betonggálvvut mat mollanit ja metállat
  • Rustot jođáneappot

Riššadioksiida šaddá suvrra arvin ja sapmun

Áimmus reagere riššadioksiidagása kemiijalaš ovttastusaiguin ja šaddá riššasuvrin (H2SO4). Riššasuvri sáhttá reageret čáziin arvvis, muohttagis ja mierkkás, ja nu boahtit eatnamii njuoska hámis.

Muhto riššadioksiida sáhttá maid nuoskkidit goikkisnaga. Dalle sáhttet šattut ja eana váldit riššadioksiida njuolga gásahámis áimmus, dahje riššasuvri sáhttá árktalašguovllu galbma áimmus juohkásit hydrogenionaide (H+) ja sulfáhtaionaide (SO2/4). Dat partihkkalat sáhttet darvánit šattodahkii, eanaassái ja báktevuđđui ja muohttagii ja jikŋii almmá arvvi haga. Dakkár ”goike suvrra arvi” lea eanemus industriijabáikkiid lagasbirrasiin, earenoamážit Ruoššabealde.

Norgga bealde Nuorta‑Finnmárkkus, lagamusas Ruošša ráji, lea maid šattodat billahuvvan dakkár suvrra gásain. Dat oidno das go beassegatna muorain ja geađgegatna geđggiin váilu dan bealde gos biegga lea bosson, dan bealde mii lea Ruošša guvlui, ja lasttain ja gohcciin leat ruškes dielkkut.

Árktalaš sapmu čuohcá oainnádahkii

Davimus osiin árktalaš guovllus lea muhtomin, vel jealahassan nai, sapmu badjin áimmus mii daguha ahte oainnádat lea heittot áimmus, ja go eatnamis geahččá, de albmi ii alihastte ii jealahas dálkin ge. Dat sapmu lea giđđadálvvi ja árra giđa go dalle lea galbma, čielga dálki. Eanas oassi dakkár samus lea sulfáhta, muhtin oassi giehpa ja muhtomin maid dopmu. Samu sisdoallu muitala gos nuoskkideapmi lea vuolgán, namalassii Eurasias. Dat čájeha ahte nuoskkideapmi sáhttá fievrreduvvot guhkás eret dain báikkiin gos luitojuvvo. Galbma áibmu ja earenoamáš dálkkádagat polaguovllus dahká ahte partihkkalat sáhttet bissut áimmus guhká ja hágganit viidát.