Sámi didaktihkka

1.4 - Servodatlaš skuvlendárbbut

Servodagas lea guovttelágan skuvlendárbbut: Dakkárat mat figget seailluhit dálá servodatdili ja dakkárat mat figget rievdadit ja ođasmahttit servodatdili. Dat lea guokte ášši mat jogo ovddidit dahje hehttejit servodaga nuppástusaid ja rievdamiid. Skuvlapolitihkalaš vuođđoideologiija stivre skuvla doaibmama ja skuvlapolitihkka vuođul skuvla jogo figgá seailluhit dahje rievdadit servodatdili. Leat máŋggalágan oainnut servodaga skuvlejumi dárbbuin ja das mo skuvla ja servodaga vuorrováikkuhus berrešii leat. Dás buvttán ovdan golbma váldooainnu:

  • Konservatisma oainnu mielde skuvla galgá cieggadit oahppiide oarjemáilmmi árvvuid ja bajásgeassit sin oarjemáilmmi servodatsystema lahttun. Skuvllain ii dárbbaš smiehttat árvogažaldagaid, muhto skuvla galgá oahpahit bissovaš ja objektiivvalaš dieđu.
  • Progressivisma oainnu vuođđun lea áddejupmi, man mielde skuvla lea okta dain gaskaomiin mainna mii dahkat servodaga buorebun. Skuvllas olbmuid bajásgeassin lea okta vuohki mainna figgojuvvo oažžut servodat buorebun. Dan figgamuša vuođul skuvla bajásgeassá olbmuid, geain leat návccat ođasmahttindoaimmaide ja geat nákcejit obbaáigge bidjat doaimmaide ođđa juksanmeriid ja ulbmiliid.
  • Rekonstruktionisma mielde servodat galgá ráhkaduvvot ođđaset ja skuvla galgá ovddidit servodaga ođđasit huksema. Ahte dát lea vejolaš, skuvla ferte bajásgeassit servodatberošteaddjiid, geat dovdet servodaga ja dan hálddašeami vuđolaččat, ja sii máhttet plánet ja čađahit nuppástusaid. Skuvllas oahppit galget oažžut oainnu ahte servodaga ođđasit ráhkadeapmi lea dárbbašlaš ja vealtameahttun. Skuvla ii galgga goitge deattuhit mange bellodaga, oainnu dahje orientašuvnna earenoamážit, muhto oahpahit olbmuid guorahallat sierralágan nuppástuhttin orientašuvnnaid vejolašvuođaid.

Skuvla sáhttá oaidnit nuppástusaid hehttejeaddjin maid dalle, go skuvla kultuvrrasirdima ulbmilin lea kulturmonisma, ovttakultuvrralašvuohta. Skuvla lea nuppástusaid ovddideaddji dalle go skuvlejupmi addá vuođu innovašuvnnaide, earenoamáš čehppodagaide ja ráhkada vejolašvuođaid kultuvrralaš ovdánemiide ja servodatlaš nuppástusaide. Dan dagaha jo dušše skuvlejumi ja čuvgehusa lassáneapmi. Skuvlaáiggi guhkideapmi lasiha kultuvrralaš homogenalašvuođa. Jos skuvla lágiduvvon servodaga ovdáneami ektui buorre vugiin, de skuvllas leat buorit váikkuhusat servodaga ovdáneapmái.

Skuvla ja servodaga vuorrováikkuhusaid leat oktavuođat. Servodaga nuppástus dagaha nuppástusa skuvllas ja fas mo nuppástus skuvllas áigái oažžu servodagas nuppástusa. Skuvla dihtomielalaš váikkuhus servodaga nuppástuhttimii lea vejolaš dušše dalle, juos skuvlejupmi lea lágiduvvon servodaga ovdáneami ektui buorre vugiin. Jos skuvla lágiduvvo mo beare ja man dilis beare, de dat ii oaččo áigái servodagas dakkár nuppástusa go lea oaivvilduvvon. Galgá deavdit dihto servodaga vuođđoeavttuid ovdalgo skuvlla sáhttá čađahit ođasmahttindoaimmaid. Skuvlainstitušuvdna rievdada ovtto servodaga goitge dainna lágiin, ahte skuvla buvttiha earálágan ja ođđalágan olbmuid ja nu rievdada maid servodaga.

Lea muhtun áššit maid dihte skuvla galgá seailluhit, nuppit áššit maid dihte skuvla galgá ođasmahttit ja áššit maid dihte skuvla galgá hukset ođđasit. Dán vuođul sáhttá guorahallat skuvla sisdoaluid ja doaimmaid máŋgga dimenšuvnnas:

1. Árbevierru ja reforbma

Bajásgeassima okta oaivámuš ulbmiliin lea máhtuid ja árbevieruid fievrrideapmi buolvvas bulvii. Nuppe dáfus go mii eat eale ovttalágan dilis baicce diliin mat ollesáigge rivdet ja nuppástuvvet, de skuvllas maid ferte eambo ja eambo deattuhit vuogáiduvvama ja ođasmahttima, reforbma. Ođasmahttima váttisvuohtan lea dat go servodagas ii leat ovttamielalašvuohta das makkár servodat galgá leat. Das čuovvu ahte servodagas ii leat ovttamielalašvuohta maid ja mo galgá bisuhit seammaláganin ja fas ođasmahttit. Eat maiddái sáhte dušše ođasmahttit, dárbbašat maid árbevieruid ja -máhtuid.

2. Sosiálalaš ja individuálalaš

Bajásgeassimis lea ulbmilin šaddadit olbmo servodaga lahttun, sosiálan ja nuppe dáfus iehčanas persovdnan, indiviidan. Skuvla galgá oasistis ovdánahttit olbmo individuálalaččat ja sosiálalaččat. Olbmuin leat iešguhtet lágan attáldagat ja iešvuođat ja servodat dárbbaša persovnnalaččat áidnageardásaš olbmuid. Ulbmilin lea ovddidit olbmo nu ahte son lea iehčanas, persovnnalaččat máŋggabealagiin šaddan ja máhttá ovttasbargat eará olbmuiguin.

3. Almmolaš máhttu ja earenoamáš máhttu

Vuođđoskuvllas olmmoš oahppá eanáš almmolaš dieđuid ja máhtuid. Das lea vuođđooaidnun mađe eanet olbmos lea almmolaš máhttu dađe álkibut son oahppá earenoamáš máhtuid. Vuođđoskuvllas olmmoš oažžu olu almmolaš dási máhtuid vai sus lea vejolaš fitno- ja ámmátskuvllaš vejolaš háhkat earenoamáš máhtuid maid son dárbbaša válljejuvvon ámmáhis. Váttisvuohtan lea go servodagas ii leat ovttamielalašvuohta mat leat deháleamos máhtut maid vuođđoskuvla galgá oahpahit. Vuođđoskuvla oahpahusa dahká váttisin maid dat go nuorat eai leat vel ovdánan doarvái doabalaš dássái, nu ahte sis lea mokta oahppat almmolaš dási áššiid, mat eai njuolgat čujut masa dat adnojit.

Jos ain viidásabbot geahččat skuvla deattuhusaid, de sáhttá bidjat gažaldaga: Galgágo skuvlaoahpahus gokčat dárbbuid mat lea earenoamáš dehálaččat

- servodahkii, nugo sosiálalaš norpmaid mielde láhtten, oassálastin servodatdoaimmaide, olmmošárvvu dovdan, čuolbmagažaldagaid čoavdin jnv.

- ovttaskas olbmui, omd. nana iešdovdu, estehtalaš áddejupmi, emošuvnnalašvuohta, vuođđodieđut ja -máhtut jnv.

- skuvlafágaid oahppamii, omd. oahppandáiddut, attáldagaid ovddideapmi jnv.

Oppaláhkái go geahčadat skuvla dárbbašlašvuođa, de fuopmášat ahte skuvla lea huksejuvvon servodatlaš ja kultuvrralaš árvvuid ala. Go skuvla lea oaivvilduvvon buohkaide servodaga lahtuide, de lea dehálaš ahte árvvut maidda ulbmilat vuođđuduvvet leat dakkárat maid eatnašat dohkkehit ja mat leat dehálaččat eatnašii mielas.