Álgoálbmogiid kultuvrraid geahčadettiin fuopmášat dain dakkár iešvugiid, mat eai leat eurohpalaš kultuvrras ja maid eurohpalaččat eai ane árvvus. Čielgaseamos ovdamearka lea Kina, mas lea njealjeduhát jagi vásihusat ja hárjáneapmi politihkalaš hálddašeamis. Visot dat ekonomalaš, sosiálalaš ja servodatlaš váttisvuođaid čoavddusiskkadeamit, mat leamaš Eurohpás maŋimuš 200 jagi áigges, lea iskkaduvvon Kinas duháhiid jagiid ovdal. Maiddái álgoálbmogiid kultuvrrain, maid oarjemáilmmis navdet hui primitiivvalažžan, leat guhkás ovdánan teknologiijat servodaga lahtuid ekonomalaš, čuvgehuslaš ja sosiálalaš dárbbuid duhtadeapmái.
Álgoálbmogiin leat dakkár teknologiijaid, resurssaid ja čehppodagaid ráđit, main oarjemáilmmi kultuvrrain ii leat olus mangelágán diehtu. Buot oktageardánamosiin dollojuvvon álgoálbmoga servodaga struktuvra lea olu máŋggabealat go maid lea navdán. Dat lea máŋggaid kultuvrraid ovttastumit main lea čovdosat ja systema dan sierralašvuođa hálddašeapmái. Álgoálbmogiid kultuvrrain leat buorit ja iskkaduvvon fysalaš ja sosiálalaš teknologiijat mat gullet dihto servodahkii ja lea heivehuvvon aiddo dan dillái ja áigái.
Davviriikkain skuvla bajásgeassá dan riika našuvnnalaš lahttun ja skuvllain lea uhcán sápmelašvuhtii bajásgeassin. Sápmelašvuohta oahpahusas ii lea eisege gildon, dasa lea addon vejolašvuođat, ávžžuhusat ja geatnegasvuođat. Lihkká skuvlla vázzedettin mánát gáidet vánhemiiddiskultuvrras, eallinvuogis, árvvuin ja norpmain,. Davviriikkaid skuvlaoahpahus ii doarvái bures doarjjo ja ovddit sápmelašvuođa. Nubbi ášši mii hehtte sápmelašvuođa ovdánahttima oppalaččat, lea skuvlavuogádagaid earut iešguhtege riikkas. Dás loktana gažaldat: Galgágo buot riikkain sámemánáide skuvla ordnejuvvot seamma láhkai vai iešguhtege riika systemaid mielde?
Sámeservodat lea huksejuvvon oppalaš ja dássebealát systeman, mii lea laššis siskkáldasatja olgguldasat. Servodaga siskkáldas systema leat olbmuid gaskavuođat servodagas ja olgguldas systema lea oktavuođat meahccái, birrasii. Systemain eai leat doaimmat sirrejuvvon, ja nuppe dáfus servodaga struktuvra addá saji ovttaskas olbmo friddjavuhtii ja gudnijahttá ieš oinnolašvuođa. Sápmelaš servodagas jáhke ovttaskas olbmo vejolašvuođaide ja oidne dieinna vugiin bures beassat buori servodateallimii. Na huksejuvvon servodagas systemaoasit ja institušuvnnat leat erenoamáš čavga laktasan oktii ja daid lea váttis áicat ja sirret obba systemas. Sápmelašservodaga oahpahan- ja bajásgeassin-institušuvdna lea seamma láhkái čavga čatnasan oppalašvuhtii, nu ahte dan lea váttis earuhit sierra organisašuvnna oassin.
Oarjemáilmmi dutkiin leamaš oaidnu, man mielde sápmelaččain ii leat sierra sosialiseren-institušuvdna. Ná leage juos institušuvdna-duoba áddejuvvo sierra organisašuvnna oassin, mas lea dárkilit mearriduvvon doaibmanviidodat, iežas bargiid ja dat oassi ii ollašuhte maige eará organisašuvnna doaimmaid. Sápmelaš servodat lea oppalaš ja máŋgga dásis, de sáhtit navdit ahte sápmelaččaid bajásgeassinsystema ferte lean bures ordnejuvvon ja bures doaibman. Sápmelaččaid bajásgeassinsystemii ledje huksejuvvon iežaset doaimmat ja rollat bajásgeassimis. Vánhemiin ja ruovttus lei stuorámus ovddasvástádus mánáid bajásgeassimis, nu dat lea earáge Davviriikkalaš servodagain.
Lea maid oaidnu man mielde nu gohčoduvvon “primitiivvalaš kultuvrras” dieđu ja máhtu viidodat lea nu gárži ahte dan buohkat servodaga lahttut hálddašit ja dan geažil servodagas ii atno skuvlainstitušuvdna. Nugo ovdal lea jo boahtán ovdii sápmelaš servodat leamaš nu máŋgga dását ja oppalaš ahte dat ii leat sáhttán doaibmat skuvlainstitušuvnna haga. Earrun váldoservodaga systemas lea dat ahte sámemánát eai lean oahpahusa áigái sirrejuvvon eret servodateallimis, bearrasis, barggus ja servodatdoaimmain. Dat vuođđuduvai oidnui man mielde alladását servodagas doaibman gáibida dan servodagas šaddama, buot oktavuođain, nu ahte olmmoš sihkkarit ádde ja oppalaččat beassá sisa servodagas jurddašan- ja doaibmanvugiide.
Skuvllain sámeguovllus lea maid máŋggagielat- ja máŋggakultuvrralašvuohta. Servodaga kultuvra boahtá oidnosii olbmuid doaibmanmálles. Sis leat ollu dieđut, dáiddut ja máhttut maiguin sii doibmet máŋggakultuvrralaš servodagas, birrasis ja iešguđet diliin. Dalle ferte skuvla váldit vuhtii ohppiid máŋggakultuvrralašvuođa ja máŋggakultuvrralaš duogáža nu oahpaheamis ja bajásgeassimis. Olbmo kultuvrralaš árvvut, norpmat ja vuordámušat bohtet oidnosii su láhtten ja doaibmamii vuođul. Jus kultuvrrain livčče seamma stáhtus, árvu ja duogášdoarjja, de dalle easkka ollašuvašii oktasaš dásseárvu iešguđet kultuvrras.
Organiseremis berre bidjat mihttomeari ahte sihke dáža oahppit ja eará dáža bargit jukset guovttegielatvuođa vuođđoskuvlaáiggis. Lea čájehuvvon ahte guovttegielagat buoremusat birgejit máŋggakultuvrralaš servodagas. Sii sáhttet álkibut dohkkehit earálágankultuvrraid ja vieruid. Sámeguovlluid buot olbmuid berrešii bajásgeassit máŋggakultuvrralažžan, go eanáš oassi sámis leat máŋggakultuvrralaš guovllut. Sámeskuvllas berrešii sámekultuvra leat lunddolaš oassi oahpahusas ja ulbmilin oažžut ohppiid ollislaš sámi servodatlahttun. Nugo dál organiserejuvvojit skuvllat sámeguovlluin, de eai oaččo buot sámemánát ollislaš kultuvrralaš áddejumi ja gullevašvuođa. Dan sivas soitet muhttimat massit iežaset identitehta. Dán vuođul sáhttá jearrat: Leago riikaskuvllain máŋggakultuvrralašvuhtii bajásgeassin soaittáhagas dahje man láhkai skuvlaoahpahusas váldo vuhtii máŋggakultuvrralašvuohta? Mo skuvla bajásgeassá servodahkii máŋggakultuvrralaš olbmuid, go dálá skuvla illá nagoda bajásgeassit ovttakultuvrralašvuhtii? Leago oahpahus- ja skuvlapolitihkas čiegus váldoulbmilin dieđujuohkin iige bajásgeassin ja šaddadeapmi máŋggakultuvrralašservodaga lahttun?
Skuvlla ulbmil lea ge ahte mánát ja nuorat galget oažžut dieđuid, máhtuid ja miellaguottuid nu ahte birgejit iežaset lagasservodaga siste ja olggobealde. Dan dihte ferte oahpahus huksejuvvot mánáid ja nuoraid beaivválaš duogáža ala. Oahpahus sámi historjjás ja kultuvrras ferte gávdnot juohke definišuvnnas dan dihte go dieđut vássánáiggis addet oadjebasvuođa dálá áiggis, ja juogalágan geažidusa boahtte áiggis. Sámi kultuvrralaš diehtu galgá veahkkin bidjat árvvu sámi mánáid iešvuhtii, muhto seammás addit saji eará lagas kultuvrraide. Oahpahusa vuolggasadjin galgá leat ahte eanas oahppit šaddet máŋggakultuvrralažžan. Go oahppit dovdet sin kultuvrra ja duogáža, ja ohppet dan árvvus atnit, ovdána sin sápmelaš identitehta. Skuvllas berre dan dihte boahtit sápmelašvuohta oidnosii. Oahppit ja bargit galget dovdat ahte dát lea sámi skuvla, ja sin iežaset skuvla. Skuvla galgá oažžut ohppiid iešgova čielggasin ja dan bokte sidjiide šaddá nana iešdovdu ja sámi identitehta. Sámi skuvllas berre leat buorre oktavuohta eará sámi skuvllaiguin, maiddái olggobeale riika rájáid čájehan dihte ohppiide ahte gávdno stuorát sámi biras.
Giela ja kultuvrra árbbis galgá leat guovddáš sadji skuvllas vai ohppiin nanosmuvvá identitehta. Sámegiella ja riika giella galget leat geatnegahtton sámeguovllu buot ohppiide vai sii jukset guovttegielatvuođa ja ožžot guovttegielatvuođa ovdamuniid, ávkkiid ja vejolašvuođaid. Giellaoahpahus láhčo nu ahte dat galgá leat positiivvalaš ja lunddolaš buohkaide. Oahppit galget maid dovddat iežaset historjjá ja giellahistorjjá (urálalaš giela) daid namuhuvvon njeallje riikkas. Historjá lea erenoamážit mielde nannemin oappiid identitehta gullevašvuođa sápmelašvuhtii. Kulturárbedieđuid oahpaheapmi lea dehálaš ja dan lassin lea earenoamáš dehálaš oahpahit mo kulturárbbi seailluhit ja ovdánahttit.