1.11 - Oahpahus- ja skuvlapolitihkka

Skuvlapolitihkka šaddá dain doaimmain ja figgamušain maiguin sierra servodatlaš joavkkut, figget váikkuhit sin skuvlendárbbuid ollašuhttimii, skuvladoaimma resurssaide, huksehusaide, proseassaide, sisdollui ja bohtosiidda. Servodatlaš joavkkut dan oktavuođas leat stáhta ásahusat, politihkalaš joavkkut, vánhenjoavkkut, ovttaskas olbmot jnv. Skuvlapolitihka álgun ja vuođđun lea ovttaskas olbmuid ja servodaga dárbbut skuvlejumi ektui. Skuvlapolitihkkaservvodatlaš joavkkut bidjet skuvladoibmii árvovuođu, geavahit váldefámustis, ráhkadit doaibmalinnjáid ja ohcet praktihkalaš bajásgeassin- ja skuvladoaimmaid čađahanvugiid.

Skuvlapolitihkain servodat meroštallá daid ulbmiliid maidda servodat skuvlainstitušuvnna ásahemiin figgá. Skuvlapolitihkain servodagas čujuhuvvojit dat juksanmearit, maidda galgá skuvladoaimmain beassat. Skuvlapolitihkas lea čujuhuvvon maid ovdánanstrategiijat ja skuvla váldo doaibmanvuogit, maiguin galgá ulbmiliid juksat. Skuvlapolitihka sisdoallu dan vuođul lea:

• Mearridit skuvlabajásgeassima árvosisdoalu,
• meroštallat bajásgeassima ulbmiliid servodaga ovdánantrenda mielde,
• čatnat bajásgeassima servodaga eará politihkalaš ilbmanemiide,
• váldit vuhtii sihke servodaga ja ovttaskas olbmuid dárbbuid skuvlejumi ektui,
• ovddidit servodaga ealáhus- ja ámmátstruktuvra ja addit olbmuide čuvgehusa bargodoaimmaid vuođđun ja
• hábmet skuvlasystema huksehusa, bidjat dasa resurssaid ja hutkat skuvladoaimmaide pedagogalaš vuođu ja didákttalaš prinsihpaid

Skuvlapolitihkka ii sáhte leat huksejuvvon sierra ja iehčanas árvovuođu ala, muhto dat ferte vuođđuduvvat viidásut servodatpolitihkalaš árvvuide. Skuvlapolitihka čatnasa servodatpolitihkkii máŋgga láhkai. Jos skuvlejumi dássi ii vástit servodagas ilbmanan gáibádusaide dahje vuordámušaide, de boađusin lea ahte skuvlejumi dássi lea menddo vuollegaš muhtin osiin dahje skuvlejupmi juohkása eahpedássidet olbmuid gaskkaš ja dásseárvu skuvlejume ektui ii ollašuva. Skuvlejumi váldoulbmilin galgá leat čuvgehusdásiid dássidit juohkin olbmuide ja olmmošjoavkkuide. Skuvlapolitihkka čatnasa servodatpolitihkkii maid dálle go skuvlejumis lea ráhkkanahttán servodatlaš huksehusaid nuppástusaide. Nuppástusaide ráhkkanahttimis skuvllat fertejit ieža árvvoštallat nuppástusaid eavttuid ja vejolašvuođaid. Servodaga huksehusa nuppástusas skuvllat ieža galget čájehit dárbbašlašvuođastis.

Dárbbuid dáfus skuvlapolitihkas deattuhuvvojit válmmasvuođaskuvlejupmi buvttihan kvalitehtaide ja čuvgehusa juohkašumi dássidet álbmoga siste. Ná skuvlapolitihkka lea oassin ja doarjagiin oppalaš servodat- ja sosiálapolitihkkii, mas deattuhuvvo diliid ja huksehusaid oppalaš plánen ovddalgihtii dan sadjái ahte dušše divoda daid. Dan dihtii galgáge viiddis skuvlaođastusaid čatnat ja laktit eará kulturpolitihkalaš ođastusaide ja servodatlaš huksehusaid ođastusaide. Juos skuvla doaibmamin figgá seailluhit dálá dili ja skuvla dušše kopiere doaibmanvugiid servodagas, de dalle skuvllas jávká ođasmahttinfunkšuvdna ja das šaddá reakšuvnnalaš (reaksjonær) institušuvdna.

Jos skuvlapolitihkas ulbmilat eai leat čielgasit ovdanbuktojuvvon, de dat dagaha pragmáhtalaš ulbmiliid deattuheami skuvllas. Dalle oahpahusas deattuhuvvojit fágat mat leat ekonomalaččat ávkkálaččat ja main oahppit ožžot gárvves dieđuid ja dáidduid. Gárvves dieđut ja dáiddut leat dakkárat maid sáhttá njuolga atnit dihto dilis. Dat lea dillái čadnojuvvon dieđut ja dáiddut. Jos olbmos eai lea eará go dillái čadnojuvvon dieđut ja dáiddut, de son ii máhte daid atnet ávkin nuppástuvvan dahje ođđa dilis. Dalle olbmo adaptašuvnnadassi lea oalle heitot ja son ii čeavžže nuppástusain. Gárvves dieđuid oahpahemiin skuvla buvttiha servodahkii láhtuid, geat eai birge bagadalli haga eaige birge rievdadeaddji servodagas.

Lea earenoamáš dehálaš ahte skuvla plánejeaddjit ja virgeolbmot, namalassii suohkangielddadásis, figget ja máhttet árvvoštallat skuvlainstitušuvnna ja skuvlaođastusaid vejolašvuođaid servodaga ovdáneami, servodaga ođasmahttima, ovttaskas olbmuid dárbbuid ja boahttevaš áiggi dárbbuid ektui. Nuba leage skuvlaođastusaid oktavuođas dehálaš ohcalit rámma- ja oahppoplánaid vejolašvuođat sámeguovllus. Skuvlapolitihkalaš mearrádusain lea ovtto juogamuddui čielga oaidnu dain máhtuin ja návccain, maid skuvllas sáhttá fitnet ja makkár vejolašvuođaid dat addá ovttaskas olbmui.

Skuvlejumi friddjavuođa govve bures skuvla hálddahuslaš rabasvuohta ja skuvla mearrádusaid dahkama rabasvuohta. Skuvla hálddašeami rabasvuohta ja skuvla friddjavuohta váikkuhit olu skuvla ovdáneapmái ja skuvlapolitihkalaš figgamušaid ollašuvvamii. Go skuvlla lea oalle autonomalaš, de das lea buorit vejolašvuođat ođasmahttit doaibmavugiidis ja juksat ulbmiliid, mat skuvlaoahpahussii lea bidjon. Dalle go skuvllain lea stuorra doaibmafriddjavuohta, de ferte juoga muddui hilgut standárda oahpahanvugiid, oahpahan pakeahtaid, skuvla doaibmanvugiid jnv. Autonomalašvuohta skuvla doaibmanvugiin buktá skuvllaide iešstivrejumi, namalassii siskkáldas stivrejumi. Iešstivrejumi autonomalašvuohta boahtá ovdan earet eará. álgoálbmogiid julggaštusain. Autonomalašvuohta dagaha maid dan ahte, skuvla váldá stuorát ovddasvástádusa skuvlejumi bohtosiin. Virgeválddálašvuohta (byrokratiija) goddá kreatiivvalašvuođa ja hehtte ovddasvástádusa váldima.

Rabas systemas skuvla doaibmama stivre skuvla ja ovttaskas oahpaheaddji ieškontrolla. Rabas systema lea álki bilidit ja moivet. Dábálaččat organisašuvnnat dan dihte huksen byrokráhtalaš systema, mas lea nana kontrollaortnet ja čielga hierarkiija. Dalle systema leage nuppástuvvan čiegus systeman ja dalle lea manahuvvon rabassystemas boahtán ávkkit.

Skuvlapolitihkas galget leat

- oktasaš skuvlabohtosiidmihttomearit, juksanmearit ja ulbmilat

- pedagogalaš vuođđu, ulbmilat ja vuogit.

- kultuvrralaš ovdánahttima figgamušat

Skuvlapolitihkalaš prográmma mearkkašupmi ja ávki oahpaheddjiide lea ahte dat

- addá oahpaheaddjái sihkkarvuođa ja dorvvu sápmelašvuođa fievrrideamis oahpahussii.

- addá oahpaheaddjái dieđu maid áššiid galgá deattuhit oahpahusas

- addá oahpaheaddjái eambbo áiggi smiehttat mo ollašuhttit oahpahusa, go ii dárbbaš smiehttat oahpahusa sisdoalu

- addá oahpaheaddjái buriid vejolašvuođaid jođihit vánhemiiguin ságastallama oahpahusas.

Stáhtat leat ásahan skuvllaid álbmoga čuvgeheami várás. Figgamuššan lea áhte buot riika dahje stáhta olbmot galget máhttit dihto vuođđoáššiid, vai sii birgejit servodagas, vai sin eallindássi loktana ja vai sii šaddet servodaga lahttun. Dakkár vuođđomáhtut leat omd. lohkan, čállin ja rehkenastin. Go stáhta lea ásahan skuvlaortnega, de dan doaimmaid várás lea ráhkaduvvon lágat, mearrádusat ja njuolggadusat. Dát lea hálddahuslaš barggu ja doaibmama várás. Dan lassin lea alimus politihkalaš dásis šiehtaduvvon skuvlema ja skuvlaortnega prinsihpat. Dáid prinsihpaid gohčodat riika oahpahus- ja skuvlapolitihkkan. Dábálaččat daid bidjá riika ráđđehus dahje hálddahus. Ovtto go ráđđehus ásahuvvo, de dalle maid sii čállet ráđđehusa prográmmii oahpahus- ja skuvlapolitihkalaš áššiid. Dát leat áššit maid dát ráđđehus boahtá doaimmainis deattuhit.

Gielddaid dahje suohkanat leat geatnegahtton ordnet skuvlavázzinvejolašvuođaid juohke gieldda olbmui. Olbmuin lea geatnegasvuohta váldit oahppu vuođđoskuvla dásis, ng. oahppogeatnegasvuohta. Go gielddain ja suohkaniin galget ordnet skuvllaid vuođđooahppu váldima várás, de lea lunddolaš ahte gielddas lea iežas skuvlapolitihkalaš prográmma, mas bohtet ovdan dan gildii dahje suohkaniid vuogas oahpahus- ja skuvlaáššiid prinsihpat, mat lea oktasaččat ja politihkalaččat šiehtaduvvon ja dohkkehuvvon.