Čuomaid dahje guollenáhkiid dikšun

Oahpaheaddji bagadus

Neavvagat oahpaheaddjái movt berre ráhkkanit dán bargui ja movt furkkoda ávdnasiid.

Ovdabargu lea dehálaš go álgá čuomaid dikšut. Ávdnasiid, nu go dikšun- ja ivdnenávdnasiid, ferte ovdagihtii háhkat. Osttu lea buoremus giđasgeasi viežžat, dalle go urbi álgá, go dalle lea latnji muorain. Osttuid sáhttá furkkodit báberkássaid siste dassá galgá atnit. Sieđgaosttuin šaddá dipmáset ja čuovgadet náhkki go soahkebárkkuin.

Lávkegaraid sáhttá rámbuvrrain jearrat, go dat lávejit seahkaide čohkket lávkegaraid mat gáhčadit eret.

Káktusdihki (Achenitta dahje E120) oažžu Apotehkas.

Válmmas muorjemáihli dahje eará máihli dahje meastu mas leat sohkkarat ja suvri, billista čuoma. Čuopma bieđgana ja ii anit masage.

Jus lea unnán áigi, de sáhttá oahpaheaddji golmma vuosttaš ostočázis dikšut čuomaid, ja čájehit dušše maŋemus ostema ohppiide. Monne- ja vuoiŋŋamašvuoidasiid berrejit oahppit leat mielde ráhkadeamis, go dat ii leat áddjás bargu, baicca dehálaš oahppu čuomaid dikšumis. Vuoiŋŋamaččaid sáhttá oažžut boazonjuovahagain.

Go lea osteme čuomaid, de lea vejolaš bidjat čuomaid jiekŋudanskábii jus ii astta oktanis ostet ja dipmadit. Jus lea dikšume monne- dahje vuoiŋŋamašvuoidasiin, de ii sáhte galmmihit čuomaid ovdal lea válmmasin ruvven ja dipmadan.

Lea dehálaš muitit bassat monnevuoidasa eret ovdal álgá ruvvet ja dipmadit, muđui fiskkoda čuopma.

Válmmasin dikšojuvvon čuomaid dahje guollenáhkiid berre furkkodit galbmasis.